KONSULTTITOIMISTO KOLONA OY
KONSULTTITOIMISTO KOLONA OY
Kolona on sisäilmaongelmakohteisiin erikoistunut konsulttitoimisto.
Päätoimialueena on Uusimaa.
Asiakkaitamme ovat suuret kiinteistöt kuin myös
pienemmätkin asunto osakeyhtiöt ja yksityishenkilöt.
Palveluihimme kuuluvat:
- Tutkimukset
- Suunnittelu
- Rakennuttaminen
- Valvonta
Kolonassa on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta korjausrakentamisen alalta.
VTT:n henkilösertifikaatit
Rakennusterveysasiantuntija
Rakenteiden kosteuden mittaaja
FISE pätevyydet
Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan kosteusvaurion korjaussuunnittelija
Talonrakennustyön paikallisvalvoja
A-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelija
AA-vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija
V+ -vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelija
Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija, uudisrakentaminen
Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija, korjausrakentaminen
HTT-Tavarantarkastukset
3.1.2 Kaivu- ja täyttötyöt, salaojatyöt
3.3 Rakennustekniikka
3.6 Sisäilmaselvitykset ja rakenteiden kuntotutkimukset
3.6.4 rakenteiden mikrobitutkimukset
3.6.5 Rakenteiden kosteusmittaukset ja rakennusfysikaalinen toiminta
3.7 Kiinteistöjen kuntotarkastukset
TUTKIMUKSET
Usein kohteissa tehtäviin tutkimuksiin sisältyy useampi alla mainituista tutkimuksista, jotta kohteen kunnosta saadaan mahdollisimmin kattava käsitys.
SISÄILMAONGELMIEN SELVITYKSET
Epäillyn tai koetun sisäilmaongelman aiheuttajan paikantaminen.
KUNTOTUTKIMUS
Kuntotutkimus on yleensä tietyn rajatun rakenneosan tai järjestelmän tarkempi tutkimus, jossa sen kunto selvitetään.
RAKENNEAVAUKSET JA -SELVITYKSET
Rakenneavaukset ja -selvitykset ovat yleensä osa sisäilmaongelman selvityksiä ja kuntotutkimuksia, mutta niitä tehdään myös lähes poikkeuksetta myös korjaussuunnittelua varten.
ILMAVUOTOKARTOITUS
Ilmavuotokartoituksen tarkoituksena on selvittää rakenteissa olevat ilmavuotokohdat. Rakenteista siirtyy ilmavuotojen mukana epäpuhtauksia kuten villakuituja, mikrobien itiöitä, rihmastoa ja aineenvaihduntatuotteita sekä radonia ja mahdollisesti myös haitta-aineita sisäilmaan. Ilmavuotokartoitukset tehdään joko merkkisavun tai merkkianeen avulla. Etenkin merkkiaineen avulla tehtävää ilmavuotokartoitusta käytetään korjaushankkeissa laadunvarmistukseen.
NÄYTTEENOTTO
Näytteenotto on usein olennainen osa sisäilmaongelman selvityksiä ja kuntotutkimuksia. Rakenteista, niiden pinnoilta ja osin myös sisäilmasta voidaan ottaa näytteitä mikrobi-, VOC-, asbesti- ja muita haitta-ainenäytteitä. Näytteenoton tarkoituksena on joko vahvistaa tai pois sulkea epäilty vaurio tai mahdollisen haitta-aineen esiintyminen materiaalissa.
KOSTEUSMITTAUS JA KOSTEUSKARTOITUS
Kosteusmittausten tarkoituksena on selvittää voiko rakenteen pinnoittaa tai onko rakenteessa liiallista kosteutta, joka voi aiheuttaa rakenteisiin mikrobivaurioita. Kosteuskartoitus on yleensä pintapuolinen pintoja rikkomaton menetelmä, jossa vertaillaan samasta rakenteesta saatuja arvoja toisiinsa tai rajataan kostuneita alueita.
LÄMPÖKUVAUS
Lämpökuvauksen avulla selvitetään rakenteissa olevia ilma- ja lämpövuotokohtia. Lämpökuvaus on yksi rakentamisen laadunvarmistusmenetelmistä. Lämpökuvauksella voidaan siis paikallistaa tiiveys- ja eristepuutteita rakenteissa, myös pahoin kostuneet rakenteet on mahdollista paikantaa lämpökameran avulla. Lisäksi lämpökameralla voidaan paikantaan esimerkiksi lattian sisällä kulkevat lattialämmitysputket ja -kaapelit.
ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS
Kartoituksen tarkoituksena on selvittää toimenpiteiden alaistan rakenteiden haitta-aineet, jotta niiden purkutyö voidaan tehdä asianmukaisesti. Kartoitus on lakisääteisesti tehtävä ennen vuotta 1994 valmistuneisiin rakennuksiin.
SUUNNITTELU
KORJAUSSUUNNITTELU
Onnistuneen korjaussuunnittelun pohjana on oltava riittävän kattavat kuntotutkimukset.
Kosteusvaurioita voi tulla esimerkiksi taloteknisten järjestelmien tai vesikaton vuodoista. Aina kosteusvaurio ei kuitenkaan johdu vesivuodoista, vaan vaurioita voi syntyä pitkällä aikavälillä rakennusfysikaaliselta kannalta arvioituna huonosti toimiviin rakenteisiin. Yleisiä huonosti toimivia rakenteita ovat mm. valesokkeli, maanpaineseinän tai maanvaraisen alapohjalaatan pintaan tehty puukoolaus lämmöneristeineen sekä alapohjalaatan sisään rakennettu väliseinän alaohjauspuu. Näissä rakenteissa rakenteen kosteudensietokyky helposti ylittyy, jolloin voi syntyä mikrobikasvustoa aiheuttamaan sisäilmahaittaa tai lahovaurioita jotka aiheuttavat kantavuusongelmia. Kosteusvaurion korjaussuunnittelu edellyttää erityisosaamista ettei tilannetta huononneta entisestään väärillä korjausratkaisuilla.
TILAJÄRJESTELYIDEN MUUTOSSUUNNITELMA
Suunnitteluosaamisemme kattaa myös esim. muutostöissä kantaviin rakenteisiin kohdistuvien toimenpiteiden edellyttämät suunnitelmat.
RAKENTEELLINEN TURVALLISUUSTARKASTUS
Rakenteellisessa turvallisuustarkastuksessa keskitytään kantavien rakenteiden kuormankantokyvyn arviointiin normaaleissa käyttötilanteissa sekä onnettomuustilanteissa. Tarkastuksessa arvioidaan rakennesuunnittelussa tehtyjen ratkaisujen riittävyyttä ja toteutuksen onnistumista. Rakenteiden kuntoon vaikuttavat suunnittelun ja toteutuksen lisäksi rakenteiden huoltaminen sekä käyttäminen. Julkisissa rakennuksissa on hyvä tarkastaa myös ihmisten kulkualueilla olevat kevyet rakenteet kuten väliseinät, kaiteet ja alakatot ripustuksineen. Kaikki suuretkaan rakennukset eivät kuulu lakimääräisen tarkastusveloitteen piiriin. Mikäli et ole varma tarkastuksen pakollisuudesta pyydä tarvearviointi.
LÄHETÄ KYSELY TAI TARJOUSPYYNTÖ
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
Konsulttitoimisto Kolona Oy
Y: 2818734-8
info@kolona.fi
YHTEYSTIEDOT
TUTKIMUKSET
Jani Kallio
0400 883 308
SUUNNITTELU
Tomi Laitinen
050 527 6974
RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA
Ari Laamanen
0400 502 771
Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kolona.fi
RAKENNUTTAMINEN, PROJEKTINJOHTO JA VALVONTA
Rekennuttajakonsultti on tilaajan edunvalvoja rakennushankkeessa. Rakennuttaminen käynnistyy yleensä tarveselvityksellä, jossa arvioidaan mahdollisesti eri korjausvaihtoehtoja ja esitellään niitä tilaajalle. Tarveselvityksen jälkeen edetään hankesuunnitteluun, jossa määritetään hankkeen ajankohtaa ja kustannuksia. Kun toteutusta aletaan suunnittelemaan, tehdään tarvittavat suunnitelmat, työselostukset sekä tarjous- ja sopimusasiakirjat, joiden avulla kilpailutus saadaan hoidettua.
Varsinaisen rakentamisvaiheen aikana valvotaan, että työ etenee sovitussa aikataulussa tehtyjen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti.